voi v...

Ai että osaa vituttaa nyt. Sain äsken viestiä, että tämäniltainen asiakkaani ei pääsekään tulemaan - viidensadan euron keikka peruttu siis. Perkele.

Saisikohan sitä näinkin lyhyellä varoitusajalla jonkun keikan iltapäiväksi... Huomenna pitäisi käydä suhteellisen kalliilla kampaajareissulla, ja ei tuo minun säästöpossuni mikään pohjaton kaivo ole - tykkään ansaita rahaa, mutta vielä enemmän tykkään käyttää sitä. Olin laskenut sen verran tuon viidensadan varaan, että ensi viikolla ei olisi tarvinnut ottaa yhtäkään asiakasta. Joululahjojakin pitäisi alkaa miettiä, ja olisi kiva lähteä vielä tämän vuoden puolella käymään jossain...

Argh, tekee mieli heittää jotain seinään!

päiväni kohokohta

Oli äsken muuten yksi elämäni kivoimmista keikoista. Omassa asunnossani, hyvä musiikki soi taustalla, ja mukava mies vietti tunnista neljänneksen vain hieroen hartioitani ja selkääni.

Näitä saisi ihan oikeasti olla enemmän. :D

Pienimuotoinen purkautuminen ja vähän muuta

Mikään ei ole rasittavampaa kuin se, kun asiakkaat yrittävät tinkiä. Oli se mikä tahansa - yleensä hinta tai valokuvat - niin ei helvetti, että se ottaa päähän. Jos minä sanon, että tämä on hintani, niin se ei mene siitä senttiäkään alemmaksi. Jos minä sanon, että en lähetä itsestäni alastonkuvaa tuntemattomalle miehelle, en myöskään tee sitä. Valittaminen ja ruikuttaminen ("et anna vetää perseeseen ni tunnista 150e", "kaikki muutkin tytöt suostuu antaa alastonkuvan") ei tee mitään muuta kuin anna minulle vitutusta ja halun lisätä asiakas mustalle listalleni.

Peruin eilen tämäniltaisen tapaamiseni, kuin myös toisen huomisista. Olo ei ole maailman paras, ihan tajuton päänsärky, joten ajattelin ihan suosiolla antaa itselleni vapaapäivän. Huomenna on yksi tunnin keikka illalla hotellissa, ylihuomenna puolitoista tuntia hotellissa, torstaina yksi puolen tunnin ja yksi tunnin keikka minun luonani, perjantaina yksi suikkari (minun inhokkini, vihaan pelkkiä suihinottoja palavalla raivolla koska vähän rahaa ja se on minulle tappavan tylsää, harkitsen vielä hetken että perunko) ja yksi puolentoista tunnin keikka kotona. Yhteensä tältä viikolta tulee siis näillä näkymin n. 1300 euroa.

Yleensä en tee näin paljon töitä, kuolisin varmaan väsymykseen ja lihaskipuihin, mutta nyt on vähän poikkeustilanne, kun pitäisi lyhyessä ajassa säästää paljon rahaa. Jos teen loppuvuoden kunnolla töitä, niin voin toivottavasti pitää osan keväästä vapaata, jee! "Tarvitsen" (eli haluan niihin asioihin, jotka minulla on suunnitelmissa, mm. asunnon uusiksi sisustaminen) viisi ja puoli tuhatta euroa talvi-kevät-kesälle, minkä saan n. viiden työviikon aikana, ja sitten ihan käyttörahakin olisi hyvä juttu - käyttörahaa tosin saa ihan tarpeeksi jos tekee yhden 60min vuoron joka toinen viikko. Toisaalta, jos nyt vetäisin tämän ja ensi viikon täysillä, voisin keskittyä enemmän opiskeluun ja niihin miljoonaan tenttiin, jotka minulla on joulukuun aikana, ja sitten tehdä töitä taas muutama satunnainen viikko tammikuun puolella... hmm. Pitää katsoa. Onneksi tällä alalla on aina töitä.

Olen alkanut tehdä enemmän ja enemmän kotikeikkoja viime aikoina. Kun aloitin tämän duunin, en olisi ikinä ajatellut päästäväni jotain vierasta miestä kotiini ja harrastavani seksiä omassa sängyssäni, mutta olen huomannut pitäväni siitä enemmän. Minulla on mukavampi ja turvallisempi olo omassa asunnossani, eikä tarvitse sähläillä osoitteiden tai hotellihuoneiden kanssa. Etenkin nyt talvella on kiva hoitaa hommat täällä - minulla on yleensä päällä stay-upit ja hame kun töihin menen, eli heti jos on yhtään kylmempää niin takapuoli jäätyy. Ei kiva.

Onneksi lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä, voin rauhassa viettää koko viikonlopun päälläni villasukat ja vanha t-paita.

mutku en jaksa yhyy

Mua väsyttää aivan saatanasti, en oo varma kuinka paljon kello on mutta voin kertoa että se on ihan vitun vähän lauantaiksi; siivoan kämppää ja alan harkita suihkuun menemistä. Ulkona on lunta maassa ja +1 astetta, arvatkaa vaan kiinnostaako lähteä töihin reilu kolmen tunnin päästä? Soitan varmaan asiakkaalle puolenpäivän aikaan ja kysyn, että sopisiko jos hän tulisi tänne sen sijaan, että minä sinne. Kätevämpää minulle, ja turvallisempaa. Oi kiltti mies suostu, mä en millään jaksaisi lähteä roskakatosta pidemmälle ulos...

Tämän duunin hyvä puoli on kyllä se, että joustavien työaikojen lisäksi on joustava työpaikka. Kovin moni mies ei ole protestoinut tänne tulemista, ja minulle on paljon miellyttävämpää kun voin suoraan painua suihkuun asiakkaan lähdettyä, lillua lämpimässä vedessä tunnin (kiitos luojan vesi kuuluu vuokraan). Ei minulla ikinä ole mitenkään ällöttävä tai itseinhoinen olo asiakkaan jälkeen - minä vaan tykkään käydä suihkussa. :D

// Muoks: Jes, hän tulee tänne! Ja puhelimessa kuulosti ihan mukavalta, suht nuorelta (ehkä 35?). Nauratti kun hänen äänensä tärisi, vissiin hermostutti hiukan.

1.

Olen pitkään ajatellut blogin tekemistä, ja nyt tuli vihdoin klikkailtua itseni tänne. Täällä en varmaan hirveästi tule siviilielämästäni puhumaan, paitsi ystävien reaktioista yms, vaan tulen keskittymään vain ja ainoastaan ah-niin-ihanaan ammattiini.

Ensimmäinen muistoni prostituutioon liittyen oli varmaan, kun äidin kanssa katsoin pienenä Pretty Woman -elokuvan ala-asteella. Siitä kymmenen vuotta eteenpäin ilotytön ammatti oli vain jokin, joka aina välillä tuli mieleen, vähän niin kuin ihmiset haaveilevat pois Suomesta muuttamisesta tai moottoripyörän ostamisesta. Kai se teoriassa on mahdollista, mutta ei ole pokkaa oikeasti tehdä sitä.

Sitten, juuri ja juuri 19-vuotiaana, törmäsin yhteen Suomen escort-foorumiin. Selailin siellä, päivien kuluessa juttelin muutaman naisen kanssa, ja kaikki vaikuttivat ihan järkeviltä ja elämiinsä tyytyväisiltä. Ei mitään rappioutuneita tragedioita à la juuri kirjakauppoihin ilmestynyt Punainen Mekko. He kertoivat omakohtaisia kokemuksia, vinkkejä, yleisiä harhaluuloja; kovin ystävällisiä kaikki. Aloin ihan vakavasti harkita ammattia, pelkillä opintotuilla ei meinaan hirveän pitkälle pötkitä, jos haluaa paremman asunnon kuin kuuden hengen solu puolen tunnin bussimatkan päässä oppilaitoksesta.

Lopulta tein sen! Laitoin eräälle seuranhakusivustolle ilmoituksen. Tekstikenttään taisin jotain kiltistä koulutytöstä ja tuhmista illoista sepittää. Kahden viikon aikana tuli miltei 300 vastausta; valitsin niistä järkevimmän kuuloiset ja vastasin. Aikatauluja, hintoja, sääntöjä, mittoja, puhelinnumeroita.

En pidä termistä "huora", vaikka se minä kyllä olen. "Huora" kuulostaa likaiselta ja halvalta, joltain mitä nappaa kadunkulmasta ja antaa ystävälle kun itse on valmis. Olen sataprosenttisen turvallinen mitä itse seksiin tulee, menen toisen asuntoon vain poikkeustapauksissa (yleensä pistän asiakkaan varaamaan hotellihuoneen pidemmille tapaamisille, puolen tunnin keikat hoidan omassa asunnossani), olen aina tyylikkäästi ja asiallisesti pukeutunut, ja en todellakaan ole halpa. 120e/30min, aika sovitaan aina etukäteen ja maksu käteisellä heti kättelyssä. "Ekstroista" kuten tietyntyylisestä pukeutumisesta tai oudommista fetisseistä nousee taksa 30 eurolla per puoli tuntia. Kolmenkimpat lisää 70 euroa per puoli tuntia. Tähän mennessä paksuin setelituppo yhdestä kerrasta oli 16 kappaletta 50e seteleitä - ei paha, kun miettii että kyseessä oli vain puolentoista tunnin keikka.

Asiakkaita on ihan oikeasti niin erilaisia kuin voi kuvitella. Ensimmäinen asiakkaani oli n. 45-vuotias yrittäjämies, kohtelias ja harvinaisen hyvännäköinen, ja tahtoi ihan normaalia seksiä. Seuraava asiakas 30-vuotias rutkasti ylipainoinen mies, joka tahtoi että laitan päälle vanhan villapaidan ja kumisaappaat. (Lienee tarpeetonta mainita, että tuo toinen keikka tuli hieman kalliimmaksi asiakkaalle?)

Huomenna minulla on harvinaisin keikkatyypeistäni: tapaan asiakkaan ensimmäistä kertaa, hän ottaa minut keskustasta kyytiin ja ajaa asunnolleen. Nämä hermostuttavat minua aina, mutta pyydän joka kerta tarkan osoitteen etukäteen, ilmoitan turvaverkolleni sen ja puhelinnumeron ja kerron mihin aikaan pitää huolestua jos minusta ei mitään kuulu. Minulla on myös yksi vihko kotona missä on kaikkien asiakkaiden "nimi", sähköpostiosoite, puhelinnumero, osoite (tai hotelli+huonenumero) ja tapaamisaika. Tämän vihon jätän aina kotiin kirjoituspöydälle siltä varalta, että sattuisi jotain.

Kai sitä pitää mennä nukkumaan, huomisen keikka on jo puolenpäivän jälkeen ja sitä ennen pitää hoitaa se hemmetin sheivi- ja muu ulkonäkörutiini...